Elämänohje, musiikki : Miten ihmeessä rakentaa täydellinen albumi-kokoelma 1gb mp3-soittimeen?
Blogin toimitukseen on tulvinut satoja äksyjä soittoja, joissa tulikivenkatkuiseen sävyyn pyydetään ottamaan päivän polttava kysymys, mp3-soittimen pakkaaminen laadukkaalla musiikilla niin, että kokoelma toimii mahdollisimman monessa päivittäisessä tilanteessa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Normaalisti toimitus haistattaa Loirin moisille ehdottelijoille, mutta ei jostain syystä tällä kertaa.
Aivan. Tänään pureudutaan ihmiskunnan ehkä parhaimpaan keksintöön (tulta ei lasketa), musiikkiin. Oma suhteeni kyseiseen taiteenhaaraan on sikäli rakastava ja erottamaton että on vaikeaa analysoida sitä järjellä jättäen tunteen pelkästään taka-alalle. Musiikista itsestään ihmisten itsensä ilmaisemisen, tarinankerronnan ja viihdyttämisen muotona analysoimisesta on allekirjoittanut päättänyt oman täys-lahjattomuuden ja yleisen tietämättömyyden vuoksi jäävätä itsensä.
Konkreettisena aiheena tämän illan luennolla onkin täysin tekninen, tiettyihin pop/rock-musiikin lain-alaisuuksiin perustuva tuntuma, jonka avulla askartelemme tänään likipitäen moitteettoman mp3-soittimeen kootun levylaukun. Tarvitset tähän iskän luvan, mp3-soittimen ja musiikkia.
Aloittakaamme teoria-opinnoilla. Mp3-soittimemme on tässä malliesimerkissä muistiltaan 1gigabitin kokoinen. Tuohon tilaan mahtuu karkeasti ottaen 13 albumia musiikkia (mittatyökaluna käytetty The Hellacopters - By the grace of god, 13 kappaletta keskipituudeltaan hieman yli 3 min, äänenlaadulla 192 kbps). 13 albumia musiikkia ei välttämättä ole kovinkaan paljoa, joten et voi noin vain haalia soittimeen sokkona kaikkea mitä ensiksi sattuu mieleen tulemaan. Tulet tarvitsemaan täydelliseen kokoelmaasi levyjä, jotka kukin toimivat täydellisesti eri tilanteissa. Tunnelma, jossa musiikkia kuuntelet vaikuttaa olennaisesti kuuntelukokemukseen. Käänteisesti musiikki on myös osana luomassa mieleen jäävää tunnelmaa. Esimerkki : olet lähes tyhjässä linja-autossa matkalla töistä kotiisi, on jo myöhä perjantai-ilta. Olet uupunut. Kuuntelet soittimessasi Placebon Meds-levyä. Katsot alakuloisesti ulos bussin ikkunasta. Ympärillä on todella tummia pilviä, ja pian alkaa sataa. Tunnet sisälläsi alakuloisen, mutta rauhallisen ja omalla slaavilaisella tavallaan hyvän tunteen. Musiikin tunnelmassa on paljon samaa kuin ulkona vallitsevissa sää-olosuhteissa ja olotilassasi.
Oivallat musiikista uusia vivahteita, joita tunnetilasi ja mielialasi vahvistaa. On tapahtunut loistava levyvalinta oikeaan tunnelmaan. Tilanne, jollaisia itse musiikintekijöidenkin luulisi kuulijoilleen toivovan.
Vasta tässä vaiheessa artikkelia tajuan mihin suohon olen matalavartisine kumisaappaineni astumassa.
Lähdettäessä itse levyvalintojen sumplimisen loputtomaan kraateriin, pitää ensin suorittaa kaikkein vastenmielisin tehtävä koko projektissa : musiikin lokeroiminen. (Seis! En tarkoita lokerointia käytännössä tapahtuvana järjestelynä, vain omassa päässäsi tapahtuvana mielikuvien kokoamisena) Lokeroi musiikkisi niin, että saat levyistä selkeitä linjavetoja eri ryhmiin ja nimeä ne jollakin kuvaavalla tavalla. Muutamana esimerkkinä mainittakoon sängynkastelija-pop (esim. coldplay), olutrok (esim. fleimarit, hellacopters) avaruus-pop (esim. the flaming lips tai air) tai vaikkapa lisko-rock (esim. nollapiste tai mars volta). Lokerointi tekee asiaa helpommaksi, voit sen jälkeen tutkia millaisiin tunnelmiin eri musiikkilokerot sopivat. Haluat laittaa kokoelmaasi mahdollisimma laajan kirjon eri lokeroista. Lokerokohtaiset erot voivat käsittää vaikkapa tunnelmia, musiikkityylejä, äänimaailmoja, soittimia, mies/naislaulajia, tempoa tai vaikka albumien teemoja (mikäli niistä sellainen on sinulle erottunut).
Lokeroinnin jälkeen kannatta miettiä tilanteita joihin musiikkia aiot käyttää. Erottele tilanteet ihan miten haluat, mutta pääsääntönä voisi pitää, että kannattaa välttää suuria ristiriitoja kuten leppoisa nuotio-folk vs. riehuntaviikonlopun ensitunnit tai bensankatkuinen katu-rock vs. bussissa nukkuminen.
Yritä aloittaa koostaminen erottamalla selkeimmät valinnat, tee vaikka ns. neljän kuninkaan pakka johon otat neljä tukipuuna toimivaa levyä eri lokeroista. Näiden neljän tukipuun varaan pystyt pienellä vaivannäöllä rakentamaan moniulotteisen kokonaisuuden. Liiku tukipuiden välillä haluamallasi periaatteella, mutta yksinkertaisimmillaan se on kun pyrit mahdollisimman sulavasti täyttämään kahden tukipuun välisen raon (1gb tapauksessa) 3 levyllä siten, että ensimmäinen kolmesta levystä on tunnelmaltaan lähellä ensimmäistä tukipuuta ja kolmas vastaavasti toista tukipuuta. Piirtäisin tähän havainnollistavan kuvan, mutten osaa enkä jaksa opetella. Oma nelikkoni muodostuu usein hyväksi havaitun tukirankani "lasetusta - isoutta - hyvää feelistä - otahan rauhallisesti, poika"-nelikon ympärille (huomaa lokerointisanat, nämä ovat äärimmäisen tärkeitä!). Tukirankaa ei kannata valita liikaa toistensa kaltaisista levyistä, tällöin raot niiden välillä jäävät liian pieniksi ja joudut ns. ahtamaan. Tukilokeroita kannattaa myös aika ajoin vaihtaa, muuten joka ikinen muodostamasi kokoelma tulee olemaan melko samankaltainen, se turruttaa.
Menkää, toteuttakaa ja levittäkää oppiani!
Aivan. Tänään pureudutaan ihmiskunnan ehkä parhaimpaan keksintöön (tulta ei lasketa), musiikkiin. Oma suhteeni kyseiseen taiteenhaaraan on sikäli rakastava ja erottamaton että on vaikeaa analysoida sitä järjellä jättäen tunteen pelkästään taka-alalle. Musiikista itsestään ihmisten itsensä ilmaisemisen, tarinankerronnan ja viihdyttämisen muotona analysoimisesta on allekirjoittanut päättänyt oman täys-lahjattomuuden ja yleisen tietämättömyyden vuoksi jäävätä itsensä.
Konkreettisena aiheena tämän illan luennolla onkin täysin tekninen, tiettyihin pop/rock-musiikin lain-alaisuuksiin perustuva tuntuma, jonka avulla askartelemme tänään likipitäen moitteettoman mp3-soittimeen kootun levylaukun. Tarvitset tähän iskän luvan, mp3-soittimen ja musiikkia.
Aloittakaamme teoria-opinnoilla. Mp3-soittimemme on tässä malliesimerkissä muistiltaan 1gigabitin kokoinen. Tuohon tilaan mahtuu karkeasti ottaen 13 albumia musiikkia (mittatyökaluna käytetty The Hellacopters - By the grace of god, 13 kappaletta keskipituudeltaan hieman yli 3 min, äänenlaadulla 192 kbps). 13 albumia musiikkia ei välttämättä ole kovinkaan paljoa, joten et voi noin vain haalia soittimeen sokkona kaikkea mitä ensiksi sattuu mieleen tulemaan. Tulet tarvitsemaan täydelliseen kokoelmaasi levyjä, jotka kukin toimivat täydellisesti eri tilanteissa. Tunnelma, jossa musiikkia kuuntelet vaikuttaa olennaisesti kuuntelukokemukseen. Käänteisesti musiikki on myös osana luomassa mieleen jäävää tunnelmaa. Esimerkki : olet lähes tyhjässä linja-autossa matkalla töistä kotiisi, on jo myöhä perjantai-ilta. Olet uupunut. Kuuntelet soittimessasi Placebon Meds-levyä. Katsot alakuloisesti ulos bussin ikkunasta. Ympärillä on todella tummia pilviä, ja pian alkaa sataa. Tunnet sisälläsi alakuloisen, mutta rauhallisen ja omalla slaavilaisella tavallaan hyvän tunteen. Musiikin tunnelmassa on paljon samaa kuin ulkona vallitsevissa sää-olosuhteissa ja olotilassasi.
Oivallat musiikista uusia vivahteita, joita tunnetilasi ja mielialasi vahvistaa. On tapahtunut loistava levyvalinta oikeaan tunnelmaan. Tilanne, jollaisia itse musiikintekijöidenkin luulisi kuulijoilleen toivovan.
Vasta tässä vaiheessa artikkelia tajuan mihin suohon olen matalavartisine kumisaappaineni astumassa.
Lähdettäessä itse levyvalintojen sumplimisen loputtomaan kraateriin, pitää ensin suorittaa kaikkein vastenmielisin tehtävä koko projektissa : musiikin lokeroiminen. (Seis! En tarkoita lokerointia käytännössä tapahtuvana järjestelynä, vain omassa päässäsi tapahtuvana mielikuvien kokoamisena) Lokeroi musiikkisi niin, että saat levyistä selkeitä linjavetoja eri ryhmiin ja nimeä ne jollakin kuvaavalla tavalla. Muutamana esimerkkinä mainittakoon sängynkastelija-pop (esim. coldplay), olutrok (esim. fleimarit, hellacopters) avaruus-pop (esim. the flaming lips tai air) tai vaikkapa lisko-rock (esim. nollapiste tai mars volta). Lokerointi tekee asiaa helpommaksi, voit sen jälkeen tutkia millaisiin tunnelmiin eri musiikkilokerot sopivat. Haluat laittaa kokoelmaasi mahdollisimma laajan kirjon eri lokeroista. Lokerokohtaiset erot voivat käsittää vaikkapa tunnelmia, musiikkityylejä, äänimaailmoja, soittimia, mies/naislaulajia, tempoa tai vaikka albumien teemoja (mikäli niistä sellainen on sinulle erottunut).
Lokeroinnin jälkeen kannatta miettiä tilanteita joihin musiikkia aiot käyttää. Erottele tilanteet ihan miten haluat, mutta pääsääntönä voisi pitää, että kannattaa välttää suuria ristiriitoja kuten leppoisa nuotio-folk vs. riehuntaviikonlopun ensitunnit tai bensankatkuinen katu-rock vs. bussissa nukkuminen.
Yritä aloittaa koostaminen erottamalla selkeimmät valinnat, tee vaikka ns. neljän kuninkaan pakka johon otat neljä tukipuuna toimivaa levyä eri lokeroista. Näiden neljän tukipuun varaan pystyt pienellä vaivannäöllä rakentamaan moniulotteisen kokonaisuuden. Liiku tukipuiden välillä haluamallasi periaatteella, mutta yksinkertaisimmillaan se on kun pyrit mahdollisimman sulavasti täyttämään kahden tukipuun välisen raon (1gb tapauksessa) 3 levyllä siten, että ensimmäinen kolmesta levystä on tunnelmaltaan lähellä ensimmäistä tukipuuta ja kolmas vastaavasti toista tukipuuta. Piirtäisin tähän havainnollistavan kuvan, mutten osaa enkä jaksa opetella. Oma nelikkoni muodostuu usein hyväksi havaitun tukirankani "lasetusta - isoutta - hyvää feelistä - otahan rauhallisesti, poika"-nelikon ympärille (huomaa lokerointisanat, nämä ovat äärimmäisen tärkeitä!). Tukirankaa ei kannata valita liikaa toistensa kaltaisista levyistä, tällöin raot niiden välillä jäävät liian pieniksi ja joudut ns. ahtamaan. Tukilokeroita kannattaa myös aika ajoin vaihtaa, muuten joka ikinen muodostamasi kokoelma tulee olemaan melko samankaltainen, se turruttaa.
Menkää, toteuttakaa ja levittäkää oppiani!
posted by Mikko J. at 11:42 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home